Odottajan olisi hyvä harrastaa säännöllisesti liikuntaa. Säännöllinen liikunta raskausaikana parantaa odottavan äidin suorituskykyä ilman haitallisia vaikutuksia sikiölle. Nainen jaksaa paremmin, ja synnytyksestä toipuminen on nopeampaa, kun liikkuu säännöllisesti. Liikunnasta saa tyydytystä ja hyvää oloa. Liikunnan ansiosta muun muassa veren sokeripitoisuus pienenee, verenpaine pysyy normaalina ja raskauden aiheuttama sykkeen kohoaminen estyy. Myös raskauden aikaisen tavallisen ongelman, ummetuksen, hoitona liikunta monesti riittää. Niin kuin muutenkin, fyysisesti hyväkuntoinen kestää yleisiä stressioireita paremmin. Säännöllinen liikunta voi myös ehkäistä liiallista ja nopeaa painonnousua, mistä aiheutuu muiden terveyshaittojen lisäksi arpijuovia ympäri kehoa (raskausarvet).

Terveen äidin säännöllinen raskaudenaikainen kestävyysliikunta ylläpitää tai parantaa verenkierto- ja hengityselimistön kuntoa äidin ja sikiön terveyttä vaarantamatta. Liikunta saattaa vähentää raskaudenaikaisen verenpaineen kohoamisen ja raskausmyrkytyksen (pre-eklampsian) vaaraa. Lisäksi sopiva liikunta voi ehkäistä liiallista raskausdiabetesta, selkävaivoja, jalkojen turvotusta ja suonikohjuja.

HUOM! Äitiysliikunnassa on erityisen tärkeä panostaa hyviin urheiluvälineisiin; jalkineisiin ja urheiluliiveihin. Opi tarkkailemaan omia tuntemuksiasi. Löydä oma tapasi liikkua!

Terveen äidin raskaudenaikainen liikunta on turvallista

Ei lisää ennenaikaisia synnytyksiä (= ennen 36. raskausviikon täyttymistä).
Ei lisää ennenaikaisen lapsivedenmenon vaaraa.
Ei vaikuta synnytyksen kestoon eikä keisarileikkausten määrään.
Ei pienennä lapsen syntymäpainoa.
Ei vaikuta vastasyntyneen yhden ja viiden minuutin Apgar-pistemäärään.
Ei vaikuta jälkeläisen henkiseen kehitykseen.
Harjoittelua raskauden aikana jatkaneiden huippu-urheilijoiden raskauksissa, synnytyksissä ja vastasyntyneissä ei ole todettu poikkeavaa.

Liikuntasuositukset raskauden aikana

Säännöllisen liikunnan voi aloittaa raskauden aikana.
Monet liikuntamuodot, kuten kävely, juoksu, pyöräily, uinti, soutu, hiihto, luistelu, suuriin lihasryhmiin kohdistuva rytminen aerobic, tanssi ja kuntosaliharjoittelu, sopivat raskaudenaikaiseksi liikunnaksi.
Laitesukellusta ei saa harrastaa.
Etenkin raskauden puolivälin jälkeen on syytä välttää tapaturma-alttiita lajeja ja liikuntamuotoja, joissa kohtu joutuu voimakkaaseen hölskyvään liikkeeseen, kuten hyppelyssä ja ratsastaessa.
Jos raskauteen liittyy seuraavia ongelmia, liikuntaa ei pidä harrastaa:
ennenaikaisen synnytyksen uhka (hoitoa vaativa kohdun supistelu)
selvittämätön verenvuoto emättimestä
etinen istukka loppuraskaudessa
ennenaikainen lapsivedenmeno
todettu kohdunkaulan heikkous
sikiön kasvun hidastuma
istukan ennenaikainen irtoaminen
Raskaudenaikainen liikunta on keskeytettävä seuraavien oireiden ilmetessä:
verenvuoto emättimestä
lepohengenahdistus, huimaus tai rintakipu
kova päänsärky
alaraajan (pohkeen) turvotus yhdistettynä kipuun
sikiön liikkeiden väheneminen
säännöllinen kivulias kohdun supistelu.

Ira Saarinen, lääkäri


Suurin osa odottajista selviytyy hyvin vaikeuksista huolimatta raskauden mukanaantuomista haasteista. Keskeistä on hyväksyä ne muutokset, joita raskaus sekä mielessä että kehossa saa aikaan. Itsestä huolehtiminen on tärkeää sekä mielialan että fyysisen jaksamisen kannalta. Liikunnan ja mielialan välistä yhteyttä on paljon tutkittu.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että käyttäytymisen aktivointi, jota liikuntakin osaltaan on, vastaa vaikuttavuudeltaan vähintään masennuslääkkeen tehoa. Ja kun tiedetään, että masennuslääkkeitä ei monikaan odottava äiti voi tai halua raskausaikana käyttää, on liikunnan merkitys mielialan kohottajana erittäin suuri. Liikkumisen aikana on myös vaikea keskittyä murehtimiseen, joten se vaikuttaa myös suoraan ahdistuneisuuteen. Liikuntaa voi harrastaa lähes koko raskauden ajan, kunhan muistaa kuunnella ja kunnioittaa kehoaan rasituksen aikana ja sen jälkeen.

Kahden kauppa on kolmannen korvapuusti! Tätä periaatetta voi soveltaa myös odottajan arkeen. Terveellinen elämäntapa säännöllisellä liikunnalla höystettynä, on mitä parhainta itsehoitoa ja masennuksen/ahdistuksen torjuntaa. Siksi on hyvä muistuttaa erään viisaan nunnan ajatuksesta: "Ole itsellesi terveellä tavalla kurinalainen, mutta muuten lempeä."

Mirja Nurmi, psykoterapeutti